tiistai 7. elokuuta 2012

Mustikkatassu...osa 51

Käväistiin koirulin kaa pikalenkki tontilla...siis kotona. Koiran piti tehdä pikainen reviirin tarkastus ja sen jälkeen emännän perässä mustikkametsään ahmimaan luonnon herkkuja napaansa.. Kauhottiin ja kauhottiin ja tuloksena kaksi sinisen kirjavaa otusta..emäntä ja koira!
Voi on ne niin ihania..istua mättäällä ja kauhoa tätä luonnon herkkua suupieliinsä kauha kaupalla. Kuka tulisi keräämään nämä aarteet pois ettei mätänis? Joo kuulen monta huutoa että kerrää itte! Nyt meillä on menossa pakastimen tyhjennys ei täyttö..vuoden päästä on tilanne aivan toinen!

Niin jalkapohja täynnä mustan sinisiä länttejä kiitos groksien...

Eilen kun ei ollut muka mitään tekemistä illalla niin käytin intoni jonniinmoiseen näpertelyyn. Väsyneenä ei pitäisi alkaa koska tietäähän sitä jokainen lopputuloksen..kieroon menee kun kiinalaisen soutuvene.

Teksti meni hiukan vinoon mutta täytyy sit laittaa seinälle se vinoon ja sen voin taata että siihen seinään ei ainakaan vaakaraidoitettu tapetti ole tulossa :)

Siinä me kaksi marjaa olla möllötettään...tietoa tulevasta ja oman yhteisen avioliiton alussa..alkuaskelissa!








Posti toi paketin..odotetun sellaisen!
4 osa teoksesta Verta Hikeä Kyyneleitä valmistui ja on jokaisen luettavana. Aloitin niiden tekemisen sinä vuonna kun tontti ostettiin ja siihen olen vaiheittain käynyt tätä uudisraivaajan tarinaa kuvin ja tarinoin...
Onpahan sitten vanhana mitä muistella ja katsella...niin ja jos talon joskus myy niin mikä sen parempi dokumentti että miten mikin on tehty kuvia meinaan on! Kuvassa osa 1 ja 2 on väärissä paikoissa mutta mitäs tuosta!


 Kun tätä nytkin jo lukee ja selailee niin muistaa ne vaiheet...sen miten vuosi sitten odotettiin että milloin sitä päästään ihan oikeaa taloa valmistamaan..kaksi malttamatonta !























Meidän kotimme on siellä,missä milloinkin. toinen odottaa,siellä on meidän kotimme. missä milloinkin heräämme sydämen ääniin. -

2 kommenttia:

Justiina kirjoitti...

Mustikoita on kuulemma mettät täys.Mutta miulla on kyllä niin "helppoo" tuo marjojen poiminta,kun sitä on myyntitiskissä edessä joka päivä :)
Tosin litraakaan en ole vielä pakkaseen marjoja laittannu.
Mutta eihän sillä suutarin lapsellakaan ole kenkiä :D

Hyvä idea nuo kuvakirjat !!!
Eipähän tarvi enään pelätä,että joku hirmu kuvakaappari varastaa siun kaikki kuvat koneelta :)

Kivinavetantie on ollu yhtä pusikkoa täynnä,kun eka kertaa olette menny tonttia kattomaan. ja nyt siinä seisoo jo talo!!!!
Ja edelleen Justiinaa kiinnostaa jatko-osat taloprojektista :)

The Sarppa kirjoitti...

jee kohta alan etsimään materiaaleja sisustamiseen..sit tulee kuvia ja paljon.....malttaako odotta ei ei ei

Kalana kuivalla maalla

 Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...