Untako

Kenen on haaveet joiden vuoksi päiväs uhraat ja kelle työsi teet?
Jos rakastat, sä miksi pelokkaasti kuiskaat ne tunteet heränneet?

Kuinka helposti jälkeen jää niin monta ystävää
kun almanakkaan eksyy aina tärkeämpää...
 Missä on poukamas ja minne sammuu kaipuu ja sydän rauhoittuu ?

Aika on vierinyt, koti on kasattu. Vanhoja tavaroita vaihdettu uusiin ja elämä yksinäisessä kodissa rakennettu niin että siinä voi olla ja hengähtää.
Tiesin jo tänne muuttaessani että täällä en tule pitkään viihtymään..kun elämäsi olet ollut maantasolla, saanut kulkea pihamaalla paljain varpain niin et osaa asettua raameihin joita betoninen "viidakko" sinulle luo.
Olen alkanut jo katsomaan muita asuinmuotoja ja kohteita...mummonmökki tai jokin kun joskus saisi...se olisi jotain ♥
 Tarviis vaan sen lottovoiton tai no jos edes lottoisi niin se pieni pikkiriikkinen mahdollisuus on siihen että sen oman unelmansa joskus saisin.
Olen ollut yksin...niin yksin että useana iltana olen itkenyt yksin jäämistäni.
Ei en minä itke menetettyä parisuhdettani edelleenkään sen piti näin käydä ja hyvä niin saamme jo molemmat hengittää niin että se ei toista vaivaa..
Kaksi niin erillaista ihmistä...niin erillaista..
Minulla on ikävä perhettä, sitä perhettä mikä minulla joskus on ollut. Tunnetta että sinua odotetaan ja olet tärkeä. Kaipaan ohimenennessä pieniä kosketuksia, nipistystä takamuksesta, suukkoa niskassa, halausta...toisin sanoen kaipaan ihoa. En enään onneton tiedä edes miltä se tuntuu mutta osaan arvata että se on jotain niin suurta kun sitä kaipaan niin kovin.
No tottakait tiedän että olen monellekkin tärkeä, mutta jotain puuttuu. Se tärkein! ♥

Jokunen päivä sitten olin niin onnellinen että kaikki sen saivat kuulla ja kokea. Työkaveritkin havahtuivat että ilottomien kasvojeni sijaan oli tullutkin isoa isompi hymy..naurahdukset ja hervottomat kikatuksetkin..oli kuin olisi mahalaukku täytetty kusiaispesällä sillai kivalta se tuntui. Odotin olin onnellinen ja surulliset kyyneleeni vaihtuivat aivan muuhun...iloisiin vaalean punaisiin kyyneleihin ♥
Nyt minulle on taas laskeutunut sama hiljaisuus...ihan kuin se ei onnellinen olo ei olisikaan ollut totta vaan unta jossa uneksin jostain kaukaisesta jota kaipaan. Niin pahalta se tuntuu..selittäisit edes että miksi? Mitä pahaa olen tehnyt..
Nyt suljen silmät uudelleen, perääsi juosten ja huudellen, uneen hämärän hiljaiseen.
 Istuit viereeni hiljaa, kuulin kuiskauksen, lähdetään pois paikkaan salaiseen..