sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Syksy saapuu tuoden tunnelmaa

Tämän tuvan emäntä on täysin syksy-ihminen!
Ei käy heltehet eikä muutkaan itikka-ajat mieleen ollenkaan. Kesälomakin meni pahimpaan helleaikaan jonka saikin sitten sisätiloissa melkein oleskella ellei sitten olisi ihon kärähtäneen karrelle.

Syksy tuli ja toi tullessaan tunnelman kotiin ja emännän sydämeen ♥
Kynttilät ja kaikki muukin aiheeseen sopiva pieni näpertely on parasta mitä ihmismieli voi itselleen keksiä.
Illat ja vapaat vierähtää kaikenmoisten kranssien ym värkkäysten kimpussa. Koti on saatava "paratikuntoon" syksyä varten ja sellainen mitä tällä kylällä toista ei ehkä olekkaan...sehän on aina se tavoite.
Kun asuttiin siellä ihmisten keskellä, jossa oli tonttina postimerkin kokoinen pläntti jota jotkut jopa tontiksi kutsuvat, niin siellä ei pihaansa saanut sisustettua sillai ettei joku naapuri ollut kysymässä miten tuo ja tuo niin ja tuo.
Täällä sitä ei lie tapahdu mutta näkeekö näitä edes kukaan?
Linja-autokin jätti kulkematta tänä syksynä ovemme edustasta joten sen sisällä tuomat matkustajat kurvaavat nyt parin kilometrin päästä, mutta onko tuolla lie väliäkään?
Ei kait kukaan korpeen muuttaisikaan jos naapurin sylissään haluaisi ainaten istua?
Muistan edellisen talon pihan elävästi ja sen naapurit.. Huh huh..ikimuistoinen postilaatikkoreissu jossa kohtasin naapurismiehen jolle alkava dementtia teki ajoittain kepposia, sai hänet puhumaan aivan tuhmia. Mitä olisi naapurin emännyys näistä sanoista miehelleen sanovan..olisiko turjake saanut korvilleen?
Niin ja se lautakasa joka kiinnosti naapurin nuoripariperhettä jossa oli tyttäriä vaikka toisellekin talolle antaa.. "Mitä te rakennatte?"  Kuului hiljainen tytön ääni kun aloimme lautakasaa sahaamaan saunapuuksi.  "Ei mitään rakenneta näistä tulee saunapuita vaan." Siitäpä pikku neiti sai huutamisen aihetta isäpapalle joka jo viehkosti uteliaana nurkan takaa vilkuttelikin..."Isi isi ei ne rakenna mitään ne on vaan saunapuita!!"
Täällä korvessa kukaan sinua seuraa vai liekö on näin?

Kun asuttiin kaupungin lähistöllä niin kukaan ei kävellyt luvatta maillasi, ei käyttänyt polkupyörääsi, ei kerää marjojasi pensaista ja loppu saakin jäädä sanomatta...öhöm..

Ihan silmät pyöreenä olen tämän kesän ajan saanut seurata keskusteluja lähimaillamme tapahtuneita rosvouksia. Milloin on kahdesta talosta kaikki viinimarjat ryövätty pensaista isäntäväen ollessa poissa kotoa, milloin sinun omaa pihaasi käytetään metsästysmaana niin kuin meille sattui.

Olin menossa autooni ja kuuntelin kun takapihalla jonkun ajokoira teki työtä käskettyään..haukkui niin vimmatusti että varmasti kotona sisällä oleva "sisaruspari "(mäyräkoirani) repi jo pelihanskoja käsiin että pääsee usuttamaan tunkeutujan matkoihinsa. Ajoin musiikin rääkyessä pari metriä takaperin että voin tiellä auton kääntää menosuuntaan päin ja siinä se oli! Pyssy sankari..mies täysissä vetimissä, luotivyöt ym vermeet yllään. Painavan näköinen pyssy käsissä koputtaen etuikkunaani.
En ihan hiljaisempia ja ujompia tyttöjä oo mutta silloin tunsin itseni jääväni kakkoseksi!
"Kuulit varmaan että ajo on menossa? Onko mitään haittaa jos tässä teidän mailla hiukan tallustan ja katson mihin se sen ajaa ja posautan jos osuu hollille?" Ei siis miettikääs!! Mies haulikko, minun koti..iik apua! " No joo jos et sentään seiniä ammu!" Muuta onneton saanut sanotuksi tilanne oli jotenkin huvittava ja ennen arvaamaton.
Joo kyllä tiesin että talo tuli rakennettua parhaimmille hirvimaastoille ja se jos mikä hirviporukkaa ketuttaakin, mutta että meidän pihassa?
No sopuhan se naapureiden kanssa on pidettävä ja mitä emännyys sen sovun etteen ei tekis? Paistais vaikka pullat jos tarve vaatii. :)

Ei ollut kuulemma mettämies mitään saanut, kovasti puhelias oli ollut ja kertonut että kerran oli jänösen takamettäämme ampunut mutta senkin koira kerkesi syödä ennenkuin ampuja kerkesi hakemaan saalista.. En muuta sano kuin että onpas koulutus mennyt kohdilleen koiran suhteen!

Syksy tuo ihana aika tuo tullessaan jotain ikävääkin...SUKAT ON LAITETTAVA JALKAAN!! Koko kesän kun on talssinut tossut jalassa varpasillaan niin tiedät tai osaat kuvitella sen tunteen kun sukat vedät jalkaasi. Töissähän niitä vaaditaan pidettäväksi. Nyt on emäntä parka lirissä, iho pahassa kunnossa ja missään nimessä ei sukkia eikä kenkiä jalkaan niin vaan vedellä.
Ei muuta kuin lekurin puheille ja taas uutta salvaa ( eipä niitä oo jo mennyt kuin 6 erillaista lääkärin määräämänä). No pari viikkoa kunnon lääkettä ja taas emäntä on entistä ehompi ja vauhtia riittää se on taattu!

Sisustaminen on ollut aina mukana ja syksynä se sijoittuu enimmikseen ulos kunnes taas talvipakkasten saapuessa sisustaminen siirtyykin joulun tullen sisätiloihin.

Olen käyttänyt lapsityövoimaa näissä sisustamisen raskaimmissa vaiheissa! No voiko 21-vuotiasta miestä enään lapseksi sanoa? Voi koska on aina lapsi oli sitten ikää jo tällä lapsella vaikka 50v.
No työllistin nuorenmiehen omiin puuhiini kun sattui niin sopivasti maalle tulemaan hetkeksi kaupungin hälyistä ja houkutuksista...vai oliko ne sittenkin mamman ruokapadat mitkä houkutti kaikista eniten?
No poika raahasi sen minkä jaksoi haki metsästäkin vielä emännälle oksia koristuksiin kun ei noita kumikenkiä kärsi kinttuihin nyt laittaa. Poika raahasi ja selvästi silmäkulmasta tuli sellaisia katseita että seuraava yhteinen ruokahetki maalla voi olla jonkun viikon päässä eikä lähiaikoina ollenkaan.

No kummasti nämä kiukut unohtuu kun tulee nälkä ja tietää mistä helpostusta tilanteeseensa saa :)
Nyt on etupiha valmiina ottamassa tulijaa vastaan ja en usko että isäntäväki saa hävetä silmien edessä vai liekö taas tielle tulee ruuhkaa kun naapurit hiljentää ohimennessään että mitä se nyt on sinne laittanutkaan.





 Etuovi sai sisutusvalaistuksen tänä vuonna näin ison lyhdyn merkeissä. Tuon komistuksen kokonais korkeus on noin 150cm eli siinä pienempi immeinen tuntee itsensä vieläkin pienemmäksi. ♥


 Leivinuuni odottaa lämmittäjäänsä. Katsotaan kuinka saan savustettua etumuksen tänä syksynä veto-ongelman takia. :(

Mitä tupa on jossa ei käytön jälki näy? No siinähän tulee tunne että onko talossa sellainen emännyys jolla on peukalot yhdessä rivissa ja ei kotona tehtyä ruokaa saisi ollenkaan? No mausta en tiedä mutta hiivatisti yritystä ainakin on sitä ei voi kieltää :)
 
 


Vuodet vierii ei sille vaan voi mitään vaikka käsijarrussa käsi alati olisikin. Niin ovat vyöryneet myös isän poismenostakin on jo 4 vuotta! Hän soittelee elämänsä viuluja nyt muilla mailla ja voin sanoa että hänen soittotaitonsa tuntien niin se tulee tosi kauniisti ! ♥ 
 Syksy se saapui ja lomien jälkeen voi ihmisen " takki" olla tyhjä. Ei sitä moni uskoisikaan millainen kevät / kesä on käyty läpi. Siinä emännän sydäntä ♥ revittiin sentin palasina rikki..revittiin ja hetken kuluttua ilmeisesti maalarinteipillä teipättu takaisin kun teippaukset eivät tuntuneet pysyneen.
Nyt kuitekin katse on tulevaisuuteen, jokin suuri askel on otettu hiukan rauhallisempia ja parempia aikoja kohti.

Tämä syksy tuo tullessaan emännän ja kupeittensa ensimmäisen hedelmän
25-vuotis juhlapäivän! ♥ Siitä on niin kauan kun esikoisen sain rinnoilleni....rakastan sinua niin kuin rakastin silloinkin kun vielä olit käsivarsillani..kiitos kun teit minusta äidin! ♥




 Tämä ilmoitus olis nyt niin meikäläisen juttu kun olla voi...hoida minut ja autoni.....kiitos " ♥

En tiedä mikä emäntäpahaa riivaa mutta musiikkimaku on muuttunut romanttisemmaksi, ajatus lipuu alati aivan muille maille kuin on tarkoitus.
Laulujen sanat on tulleet tavaksi opetella ja varsinkin kunnella tarkoin ja sanojen turvin liidellä ajatuksissaan niiden mukana.

Voiko reippaan 40:sen naisen vallata jo 50-kympin villitys vai olisiko tälle iälle oma villityksensä?
Minun on kuitenkin lainattava tähän samaa ikäluokkaa olevan / olevien miesten kommentit 40:stä naisesta ....




Yli 40-vuotias nainen on paras, koska:
1. Hän ei koskaan herätä miestä keskellä yötä ja kysy: Mitä sinä mietit nyt?
(Sillä häntä ei kiinnosta, mitä mies miettii.)
2. Yli nelikymppiselle naiselle on yleensä kertynyt tarpeeksi itsevarmuutta. Hän tietää, mitä hän haluaa ja kenen kanssa haluaa.
3. On hyvin harvoja yli nelikymppisiä naisia, jotka ovat huolissaan siitä, mitä mies ajattelee heidän tekemisistään.
4. Hän osaa jo erottaa, mitä ovat elämässä tärkeitä asioita ja mitkä turhia velvoitteita.
5. Jos hän ei halua katsoa miehensä kanssa televisiosta urheilua, kuten jalkapalloa, hän ei jää pyörimään miehen ympärille, vaan hän alkaa tehdä jotain, joka kiinnostaa häntä itseään ja joka on yleensä paljon kiinnostavampaa kuin urheilu.
6. Hän on yleensä hyvin antelias kehuissaan. Hän nimittäin itse tietää, miltä tuntuu, kun ei arvosteta tarpeeksi.
7. Hän ei todellakaan halua mitään omistushaluista rakastajaa. Hänellä on tarpeeksi omanarvontuntoa.
8. Hyvin harvoin hän pistää kovaäänistä kohtausta pystyyn vaikka oopperassa tai kalliissa ravintolassa. Tosin jos hänen mielestään mies tarvitsee palautetta, hän ei epäile ampua täyslaidallista.
9. Hänelle käy voimakkaan punainen huulipuna. Sama ei päde nuorempiin naisiin.
10. Yli nelikymppisillä naisella on kylliksi itsevarmuutta, että hän uskaltaa esitellä miehen ystävättärilleen.
11. Yli nelikymppiselle naiselle ei miehen tarvitse tunnustaa syntejään, sillä nainen tietää ja tuntee ne jo.
12. Hän on rehellinen ja suora. Jos hän ajattelee, että olet käyttäytynyt tyhmästi, hän kyllä sanoo sen.
13. Nuorempi nainen saattaa usein vähätellä jopa parasta ystävätärtään. Yli nelikymppisen naisen ei tarvitse tehdä sitä. Hänestä on tullut vuosien mittaan oman elämänsä jumalatar.
Miehet toteavat vielä lopuksi:
Me miehet voimme sanoa monia muitakin hienoja asioita naisista, jotka ovat yli 40-vuotiaita. Valitettavasti samaa ei voi sanoa yli nelikymppisistä miehistä. Jokaista älykästä, hyvin pukeutuvaa ja seksikästä yli 40-vuotiasta naista kohti on yksi kalju, huonosti pukeutuva ja lihava yli nelikymppinen mies, joka on kiinnostunut kaksikymppisistä tytöistä.
Suukko kaikille naisille... jotka ovat yli 40!


 





Natsi aikaista kidutusta

On se kumma kun mikään asia ei koskaan mene tämän emännän kohdalla niin kuin normaalisti! Niin joku voisi tokaista että "mitä voisi o...