keskiviikko 26. syyskuuta 2012

...osa 63


Takkaa eestä ja takkoo...







Kyllä se Stub osaa työnsä ei voi muuta sanoa!!

www.stubb.fi

...jahas enpä tiedä mitä tähän enään sanoisi! Muurari ei sitten saapunutkaan tontille tänään..keräsi perjantaina kimpsut ja kampsut mitään sanomatta...liekö saadaan tätä koskaan valmiiksi?

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Väsymystäkö?...osa 62

Jo ooonnii ollu tosi reipas...taatusti olen ollut! Jalkaterät täysin paskana kiitos huonojen työkenkien!
Haukkarit tunnottomana ja takapuolessakin on kipua saatikka selkä!
Minä raihnainen talonrakenta mitä minusta kohta onnii muille jäljellä...koiralle kasa luita! No heh ei sentään..
Siivosin tontin, kaverini oli pari tuntia reippaana taas avustamassa....kiitos siitä ♥!
Me kaksi märkää uitettua eukkoa raahattiin kaikki moska pois tontilta siniseen lavaan jonka jätekuljetus toi pihamaalle talkoitamme varten..
Tuollaisen kasan saimme aikaiseksi ----------->

Nyt on piha puhdas joten talvi voi siltä osin tulla ei oo räävittömän näköinen niin kuin äitee aina sannoo...rääävitöntä! Heh..

Illalla raahasin itseni kotiin autosta..mies ei suostunut viemään minua ovelle asti autolla vaan ruoska vinkuen hoputti minut kotiin..sen jumalattoman mäen jonka joku pirun inssi on saanut päähänsä että sen mäen päälle on vielä talo laitettava. Saunaan ja suoraan petiin...voin sanoa suoraan menin sänkyyn! Minä kuiva korppu joka jäsen pakottaen kuorsasin alta 5 minuuttia sänkyyn menosta...
Kuorsasin ja kuorsasin..mies vieressä katsoi jotain laadukasta sarjaa töllöstä.. Ja mitä minä tein?? Otin luurin kouraani ( ei ollut puhelinta siinä kuulemma) sanoin siihen että " Kotihoito Haavisto" !! Mies oli siinä vaiheessa purskahtanut nauruun että "mitä sää oikeen teet??" ja mitä mää onneton olinkaan siihen vastannut..."mun oli ihan pakko ottaa se puhelu" ja olin vaan kääntänyt kylkeäni jatkaen äänekästä kuorsaamistani.. Voi samperi..väsynyt olisinko? Työuupumista...tonttiuupumista mitä lie mutta väsynyt olen. Takana oli 9 päivän työrupeama putkeen sitä aikaisemmin yksi ainokainen vapaa ja tuohon 9 päivään sisältyi vielä yksi 15 tunnin työpäivä eli tuplavuorokin...no ei kait kukaan moista jaksa...eikä se tähän loppunutkaan olihan se lauantai 7-19 asti tontilla hiipparoiminen vienyt loput mehut meikäläisen runsaasta vartalosta..

Huomenna taas töihin..takana hitonmoinen viikonloppu tontilla...lihakset edelleen puuduksissa, jalkaterät kipeät ja muistuttavat jokaisella askeleella olemassa olostaan.. Ei auta töihin on mentävä hankkeeseen jotta voi kerran kuussa edes hetken riemuita kun jotain liikehdintaää on jopa pankkitilillä...loppuhan onkin sitten alamäkeä sen suhteen..

Terassit...........valmistuvat hiljakseen!















Etuovi ja takaovi...



....ja ensimmäinen valmis seinä!

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Edistystäkö...osa 61

Niin taas ollaan tehty jotain no joo tai siis muurari on jotain tehnyt.. Viikon tää tapaus malttaa olla kohteessa taas ens viikon on muualla :(




Tälläinen muodoltaan se nyt on...vielä kun sutaistaan valkoiseksi rapatuksi toi pinta niin vot! Mustat luukut ym vermeet saa tämä neito ylleen. Siinä sitä on meikäläisen kommee sit makkaran pätkää lämmitellä!

Tuohon takan kylkeen tulee sit se leivinuuni.. Siihen tarvii meikäläinenkin jonninlaisen opastuksen että ossoo moista kapistusta käyttää. Pistetäänkö veto päälle että kuinka monet sapuskat poltan ennenkuin alkaa homma toimimaan?




Leivinuunin pohjaa ja sisustaa...vielä tulee siihenkin "kuori" päälle ja saa viimeisen ulkomuotonsa!

maanantai 10. syyskuuta 2012

Koti ovi ♥...osa 60

 Jaa että tarvittaisiin apua ovien kantoon? No jopa kerkesin pyytämään mutta sitten rohkaistuin ja tartuin tiukalla otteella ovemme kahvaan ja totesin miehelleni; " mie en oo sit mikkään heinänkorsi että otappa poju kii ja rossua toisen etteen niin saadahan tuppaan tuuletus loppumaan!" No eipä siinä romanttisella miehelläni muuta virkamista ollu ku alakaa touhuun tomeraan, jahas kukas se kaapin paikan meillä sanoikaan viimeisenä??
Kannettiin rystyset valkoisena mutta me tehtiin se...mutta mitä hittoa niiden sisällä on kun noin syötävän paljon painavat? Joku bodari-hemmo olis huutanut hoosiannaa että ei jaksa ei jaksa ei kunto kestä!!!
                                                  Onks pojat teillä HABAA??



 Etuovi...se painoi varmaan 500 kg...no ei nyt sentään, mutta nyt voin sanoa että kun ostettiin edelliseen taloomme ulko-ovi niin se painoi puolet tämän painosta mutta ei se maksanutkaan kuin puolet....heh rahalla saa paksuutta ja lämpökin pyssyy sisällä!


















Tulee kylään meille.....odotan sinua ystäväni!
































Kodinhoitohuonekkin sai oman ovensa...nyt ei tuule kuin yhdestä ovesta ja sen voin sanoa että siinä kantamisessa voi jopa meikäläisen haba huutaa hooooosiannaaaa!! AUts.....














Raksa-rakki Sara ♥ joka kerta kun mahdollisuus niin meidän neiti lähtee autoilemaan..
Monesti ollaan jopa naurettu kun tää valkkaakin auton millä haluaa mennä...ai miten niin no..
Meillä on se city-maasturi niin se ei neidille kelpaa kun joutuu kuljetuslaatikkoon ajon ajaksi mutta pakussa saa temmeltää ja olla vaikka jokaisen sylissä vuorotellen ja ajamaankin pääsee joskus!!
Kyllä koiran pitää kestää autoilu varsinkin näinkin menevällä pariskunnalla...




sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Vaaja Control...osa 59


Maalaisromanttiseen kotiimme sähköt tekee tietysti Vaaja Control, joka on tunnetusti luotettava ja alansa ammattilainen sähkön puolella.. (Joo elkää antako minun yhdistellä mitään...suosittelen ! )

www.vaajacontrol.fi

Seurasin säkömiehen askelia kuin "hai laivaa" ja opin jopa itsekkin lukemaan sähköpiirrustuksia että ossaan minä vaikka rakentaa talon kohta kokonaan!! Kädenjälki oli erinomaista tällä "sähkärillä"..oli iloa silmälle kun mies joka tekee töitään mutta samalla siivoaa jälkensä!!

Siinä minä tepastelin kun "teeripoika" konsanaan ja jutustelin ja häiritsin työmiehen rauhaa...



Pitihän sitä ihan meikäläisenkin (huonopolvisen) mennä kontturoilleen tiirailemaan ossooko mies edes asentaa johot oikeaan osoitteeseen... No näyttihän tuo onnistuvan ilman tätä apu"poikaakin"...







Sain ihan osallistua taloni "sähköistämiseen"...tuossa on vasta antennit, tietokaapelit ja joitakin ulos meneviä sähköjä...itse talon sähköt vielä kokonaan vetämättä... Sanonko mitä minä kohta alan vetää että saan taloon jo valot?










Tolle trapetsille en suostunut nousemaan meinaan meikä ei laske ainakaan alas jos sinne kipuaa...

www.vaajacontrol.fi

ps...suosittelen syrämmestäni tätä sähkömiestä...mukavakin tapauksena!! ♥ Kädenjälki siistiä...mistähän lie oppinsa saanut taitaa kotona asustaa pieni "Justiina" komentamassa....siivoa poika jälkes niin tuut mualimalla seleviytymmään ♥

Tälläisiä nami nami sieniä tontti täysi!

Olisiko tuon toisessa päässä se aarre? Mutta kummassa...ken kertoisi sen ken arvaisi huomiseeeennnn
     ♫   ♪ ♫  ♪ ♪   ♫




keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Ajatuksia.....osa 58

Raato väsynyt, jokainen jäsen kankea. Takana pitkä putki töitä joihin ihan itse olin halukas kun asiasta kysyttiin! Tyhmästä suusta kärsii koko kroppa en voi muuta todeta!

Eli tein viikonloppuna 15 tuntiset päivät ja unohtamattakaan että edellinen vapaa olis jossain viikon alussa ja noiden pitkien päivien jälkeen kaksi aamuakin vielä!  Nyt on vapaata 5 kokonaista päivää...naatitaan nukutaan ja ollaan vaan! Pomo soitti tänään; "Sari säähän tykkäät tehdä tuplia?" No ei eläs nyt mää naatin nyt olostani ja pidän vapaasta kii vaikka teippaan ne itteeni...nyt en luovuta!! Joku raja se on hulluudellakin !

Tontillakin on hiljaista...muurarikin meni ja sairastui että jouti ihan lasarettiin asti hoitoon! Ei etene ei...taitaa sanonta pitääkkin paikkansa että ; jouluksi muutamme mutta sitä en vielä tiedä että minä jouluna se ihme tapahtuu.. Ens joulun olenkin töissä sen tiedän jo varmuudella kun viime joulu menikin kotona perheen parissa ollessa.

Huomenna onkin jännät paikat! No ei sen jännittävämmät mutta mennään tulevaa keittiökalustepakettia tarkastamaan mitä olemmekaan tilanneet. Voi vielä tehdä haluamat muutokset lisäykset ja poistot. Poistojakin on mutta lisäyksiäkin ja muutoksia..onkohan koko tilauskaan entisenlaisensa sen jälkeen? En edes oikein muista millaisen ollaan tilattu eli ihan hyvä mennä tarkistamaan mutta sen tiedän että vetimet muuttuu ainakin toisenlaiseksi.. Mies tokaisi että sit niitä laattojakin pitäis alkaa ostelemaan ja varailemaan! Voi iiiik mahtavaa nyt voin sanoa että tämä osio rakentamisessa on ihan meikäläisen hommia...sormet syyhyää sisustamiseen ja kovasti. Monta asiaa olen luovuttanut ja ne on jätetty tekemättä (olen kuulemma liian vaativa??) mutta sisustamisessa sanon minä sen viimeisen sanan ja mieheni ei auta muu kuin myöntyä...kyllä rakkaani kyllä! ♥
Tämän hetkinen "koti" hukkuu pölyyn ja sanonko mihin? Miten minusta tälläinen on tullut?? En tiedä itsekkään kun sitä oon miettinyt. Jos muistellaan entistä MINÄÄ; vein joka hiton päivä matot pihalle (ainakin eteisestä ja keittiöstä) imuroin ja pyyhin märällä mattojen välit...siivosin joka viikko kunnolla ym ym...lasten huonekkin joka ilta muksut joutui siivoamaan ennen nukkumaan menoa ja usein kaverit sanoikin että asuuko täällä muka lapsia? No asuu mutta lelut pysyy heidän omissa valtakunnissaan... Miten elämä nyt on? Imuri kaapissa tai sitten jossain nurkassa odottamassa käyttäjäänsä, lattialla koirankarvoja ja pölypalloja (onpahan koiralla millä leikkiä), hyllyt pölyssä, petikin petaamatta useimmiten ( iiik sitä ei ennen koskaan tapahtunut ei koskaan), kengät miten sattuu jalasta viskattuna eteisessä, kaapissa pinot vinossa...ei ei ei minusta on tullut laiska saamaton vätys! Tämä armas miehenikin kysyi että miten tähän ollaan päädytty? Minulla on kokoajan se tunne että toinen jalkani on ojennettuna kaasujalalle että vien muuttokuorman tulevaan kotiimme, pidän tätä vain väliaikaisena tilana ja en ole kotiutunut ollenkaan..en ole antanut sydäntäni vietäväksi en edes sisustanut mitenkään! Verhotkin edelleen vaihtamatta vaikka vuosi tässä on jo vierähtänyt...ei ei koskaan ennen päässyt käymään näin! Olenko tosiaan näin saamaton? Ääääh...

Aikaa on mennyt netissä, tuossa koukuttavassa aparaatissa mihin itsensä on päästänyt koukuttamaan ja pahasti. MIelikin ollut maassa ajoittain siellä tapahtuneiden tilanteiden ja kirjoittelujen takia mutta nostan nenäni ylöspäin ja astun askeleen taas ylemmäs heistä jotka sitä siellä tekevät! He eivät tunne minua eivätkä tiedä että minullakin on sydän! Nettiin on niin helppo kätkeä tunteensa ja esittää jotain aivan muuta kuin on..sanoa toiselle pahasti mitä ei voisi toiselle koskaan tehdä naamatusten...siellä se on liian helppoa! Miksi niin sanoa ja tehdä? Saako siitä joku hyvän mielen?
Minä en moisesta lannistu ehei..te ette tunnekkaan minua vielä! " Tulette tapani tuntemaan" hehe no ei vainenkaan se oli vaan vanha sanonta!

Aikaa on siis mennyt töissä ja haaveissa uudesta tulevasta kodista mutta eipäs unohdeta parhaita kavereita joita minullakin on! ♥  Ollaan menty ja touhuttu omiamme, nauru raiakaa ja iloiset vitsit soi. Ei hetkeäkään että ei saisi hyvää oloa ystävästä joka jaksaa olla vierellä niin ilon kuin surunkin...kiitos siitä! ♥


                                                                    Koputat ovelle.
Näen kasvosi ikkunassa.
Ei tarvetta ryntäillä piilottamaan
tavaroita tyynyjen taakse.
Ei syytä häpeään,
vaikka silittämätön pyykki lojuu tuolilla.
Ei tarvetta juhla-astioihin.
Ei haittaa, että jäljellä on vain keksinpalasia.
"Tule sisään.
Laitan veden kuumenemaan.
                                                         No - kerro mitä sinulle kuuluu?"

Mitä elämä olisi ilman ystäviä? Se vasta olisi yksinäistä siitä puuttuisi jotain suurta! Me tarvitsemme jokainen ympärillemme hyväksyntää, ajatuksien ja mietteiden vaihtamiseen ym ihanaan.






Natsi aikaista kidutusta

On se kumma kun mikään asia ei koskaan mene tämän emännän kohdalla niin kuin normaalisti! Niin joku voisi tokaista että "mitä voisi o...