sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Mustaa silkkiä



Sydän syksyn vierellä yö on ystävä,
se kuuntelee...kuuntelee sydämen värinää.

Tunnit kuluu kuiskaten, hiipii iholla nuolaisten..
kyyneleen...kyyneleen silmästä pudonneen.

Uni sateena huulille lankeaa..
Lempeästi puree ja koskettaa..

Yö pitää kädestä kii
sulkee syliin, mustaan silkkiin.
Yö pitää kädestä kii
sulkee syliin, katsoo syvälle silmiin
kun käperryt tyynyyn ja vilttiin.

Liekki, tähdet ja taivas
ikävässä lohduttaa, ei käännä poskea
ei käännä selkää, sydämelle koskaan.

Tunnit kuluu kuiskaten,
viipyy iholla nuolaisten kyyneleen,
kyyneleen...silmästä pudonneen.

 
 x  x   x


Uni sateena huulille lankeaa...
Lempeästi puree ja koskettaa....

Yö pitää kädestää kii
sulkee syliin...mustaan silkkiin
Yö pitää kädestä kii
sulkee syliin..katsoo syvälle silmiin
Yö pitää kädestä kii
sulkee syliin.mustaan silkkiin
Yö pitää kädestä kii
sulkee syliin..peittelee suudelmiin
Kun käperryt..... tyynyyn ja vilttiin
Yö katsoo syvälle silmiin
Sulkee sydämesi syliin.

                                              Ajatuksia sanoin..rakkudesta..kaipauksesta..

Ei kommentteja:

Kalana kuivalla maalla

 Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...