.....Mitä tapahtuu jos lähden?
Tätä joitakin vuosia sitten kysyin ystävältäni, keskusteltiin pitkät tovit elämästä ja kuinka se hiekan tavoin valuu sormiemme välistä jos emme ala pitää käsiä nyrkissä...mutta halusimmeko sen valuvan pois?
Istuin koneella kertoen elämäni huolia tälle ystävälleni, itkin monet itkut sen koneen ääressä ja mietin mitä tapahtuu jos lähden?
Koneen kautta sain tuen sinulta ja vahvistuksen että selkärankani tulee tämän taakan kantamaan ja tunne vahvistui siitä että selviän.
Nyt on vierähtänyt aikaa...ystävyys on muuttanut muotoaan, ikävä on tullut tilalle yhteydenotot harvenneet...kaipaus on kova sille ei voi mitään se on sanottava ääneen..kaipaan kovin!
Jos tätä ystävää ei olisi ollut olisinko ollut näin vankkajalkainen suoraselkäinen eteenpäin pyrkivä...en sitä en varmasti olisi ollut..siitä hänelle olen erittäin kiitollinen että olet olemassa. ♥
Tarinani täällä on kertonut parisuhteestani joka hiljakseen muutti muotoaan lopulta kaverimaiseksi yhteiseloksi..kommuuniksi.
Talon täytti paljon suru jälkikasvun kasvukipujen takia ja parisuhteen hiipumisen takia...itkut itkettiin ja tultiin tien päähän..molempien varpaat osoittiva eri suuntiin.
Nyt aikaa on vierähtänyt ja viimeinen tärkein keskusteltu käyty.
Itkun sekaisin tuntein laitettu viimeisiin papereihin nimet, pistetty piste tälle kaikelle...kuitenkin helpottuneena...jäin henkiin!
Ei välittäminen mihinkään häviä se vaan muuttaa muotoaan hiljalleen rakastamisesta tulee tykkäystä kunnes se on vain välittämistä...nyt se on sitä...välitän hänestä olihan meillä kuitenkin monta yhteistä vuotta takanamme..en voi niitä nyrkiniskuin takoa maahankaan piiloon..onhan ne kasvattanut minusta tälläisen mitä nyt olen.
Nimet paperiin..se tuntui karulta, mutta se oli tehtävä että itsekkin tässä elämässä pääsee eteenpäin.
Sanat..."pidä itsestäsi huolta" kaikuivat selkäni takana...ne viimeiset sanat mitä tämän kuolleen parisuhteen jälkeen oli enän sanottavaa, mutta tiedän se tuli sydämestä ja syvältä sieltä sillä tiedän että toinen sitä minulle tarkoittaa...eihän rakkautta ja välittämistä mihinkään voi kaivaa ne on kuitenkin sydämen sopukoissa muuttuneessa muodossa, mutta ovat siellä ja välillä kun toiselle jotain haluaa sanoa niin äänen paine kertoo sen mistä sydämen lokerosta sanoma tulee...hän tarkoitti sitä mitä ne sanat tarkoittivat...sydäntä raastaen pidä itsestäsi huolta!
Olen kulkenut nenäpysytyssä että en tunne mitään voin nauttia elämästäni tehdä mitä haluan, mutta nyt sanon että nyt vasta oikeasti olen valmis elämälle! Onneksi mitään elämäni suurimpia liikkeitä ei ole tapahtunut aikaisemmin (vaikka kovasti olen sitä odottanut), sillä sen aika ei kuitenkaan tainnut vielä olla...nyt sen on ja sen tunnen sydämestäni että nyt on sen aika.
Sinä ystäväni ♥ joka tuit minua tämän kaiken keskellä pelkällä olemassaolollasi..odotan..minä odotan...
OIKEA HETKI ON NYT Ennemmin tai myöhemmin alat ottaa itsesi vähemmän vakavasti. Tiedät milloin on aika hengähtää. Tiedät milloin on aika levätä. Tiedät mikä on tärkeää ja mikä ei. Ja tiedät milloin on aika huolehtia itsestäsi, itsesi takia. Tehdä jotakin joka tekee sinut vahvemmaksi, kokonaisemmaksi. Sillä tiedät ettei milloinkaan ole liian myöhäistä aloittaa - alkaa elää. Eikä liian myöhäistä muuttaa itseään - elämää.
lauantai 9. heinäkuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kalana kuivalla maalla
Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...
-
Jo joutui armas aikaa aika lattioiden!! Nyt on hyvä herrasväen tepastella ja ottaa vaikka päikkärit siloisella lattialla.. Tällaisen va...
-
Mustaa savuista utuista...tuliko siitä sitä ? Yön ainoa valopilkku! Eli hausin / halusimme saunaan savusaunafiiliksen ja sitä lähde...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti