lauantai 9. tammikuuta 2016

Mielikuva ♥

Herkän hymys kun mä näin, liekki syttyi sisälläin !
Sitä en saa sammumaan..sua etsin vaan.

Yritin luokset tulla, mutta löytänyt sua en.
Nyt on tieni viitoittama kaipauksen...sua etsin vaan !!

Öin usein sinut luoksein saan mut aina haihdut aamuun kalpeaan..ja taas oon huoneessain vain kaipaus seuranain!

Mä tiedän, että oikein teen kun vielä uskon haaveeseen!

                     ♥         ♥       ♥        ♥

Kun ihminen rakastuu..rakastuu todelliseen tai mielikuvaan...se vie kaiken mukanaan.
Siinä ei järki ja tunteet mahdu samaan saappaisiin vaan toinen toistaan tuuppii aina saappaan suusta pihalle ja kumpi on se voittaja se jää nähtäväksi.
Mielikuvaan rakastuminen on sydäntä raastavaa.
Sitä toivoisi sen saavan todelliseksi, siihen oman nenän eteen kosketeltavaksi että voisi todeta että se ei ole harhaa...eikä kuvittelua että on joku jossain.
Haluaisi kertoa kaikille, huutaa maailmalle että minullakin on joku, mutta sitä et voi tehdä.
Et senkään takia, koska itse et siihen pääse koskemaan niin että tietäisit sen olemassaolon...eli oletko olemassakaan?

Hyvän tunteen se saa sydämeen, koko kehoon...se laittaa veren kiertämään joka solussa, se tekee isoja sydämen muotoisia puhekuplia päänpäälle, pistää sinun huulesi hymyyn, pistää sinut pukeutumaan piristävästi katsomaan peiliin ja puunaamaan naamaasi...koskaan ei tiedä milloin se mielikuva onkin todellinen ja onkin siinä nenäsi edessä.

Mitä sitten kun se kupla puhkeaa?
Puhkeaa niin mitä olet pelännyt vai puhekaako se niin että vie mennessään jalat alta..viimeisenkin järjen hippusen pääkopasta?
Se voi jättää jälkeensä pahaa jälkeä..kaataa koko maailman.



Rakastan....
....haluaisin kirjoittaa sanan ,
sanan, jota kaiken sanoisi     ♥

Ei kommentteja:

Kalana kuivalla maalla

 Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...