Hymyissä suin ♥

Juoruja...maailma on pullollaan erilaisia juoruja.
Ihmisten elämästä juorutaan iloiten, surkutellen tai jopa salaisesti kateellisena voivotellen.

Juoruja lentelee jokaisen elämässä, niitä pakoon ei kukaan ilmeiseti pääse, mutta niistähän ihmiset oppivat!

Emäntä itsekkin on joskus kuullut juoruja...no perskeles jopa niihin joskus yhtynytkin tyhmyyksissään ja oppirahat niistä kantanut tässä pirunpainavassa repussaan johon on tungettu kaikki elämän murheet.

Kun juoruja lentelee, niiden yläpuolelle pitää päästä ja miksi ei pääsisikään?

On se pirskatti kumma kun elämä on niin ankeeta niin astutaan sitten vaikka toisen saappaisiin ja yritetään niillä lompsia että saataisiin pahaolo valtaansa.

Ehei tyttäret ehei...niin ei kannata!
Siinä polttaa näppinsä, suunsa ja  vielä vaikka työpaikkansakkin....kaikki voi kaatua!

Juorut ovat kuin rikkonainen puhelin...kukaan ei puhelun alkua muistakkaan.
Se paisuu ja paisuu kuin Myllynparas vehnäjauhoista tehty pullataikina tarpeeksi lämpöä saadessaan kunnes tarpeeksi paisuttuaan tulvii yli äyräiden taikinakulhosta jatkaen matkaansa kunnes määränpää on kohdattu...se juorun kohde.

Kannattaako tämmöistä rikkonaista puhelinta syömeissään kantaa?
Sitä me jokainen vuorollaan voimme siellä omissa kodeissamme peilin edessä tuumailla...kysyä ainakin miten se tarina oikein alkoikaan mikä olikaan se ensimmäinen repliikki "puhelussa"?

Elämä hymyilee...miksi ei hymyilisikään?
Se jatkuu ja miksi ei jatkuisikaan...olenhan tämän kaiken yläpuolella ja hymyilen!

Anna minä itse elän oman elämäni, tehden omat päätökseni ja valintani tee sinä omasi...
Hymyile sinäkin kanssani niin sinunkin on hyvä olla! ♥