Mut nyt siihen oli valtavat tarpeet ja muutenkaan en halua et elämää kantavat valheet.
Siks tätä sisälläni pysty pitämään, olet lähellä tai kaukana niin aina syntyy ikävä ja kaipuuta joka sut haluu lähemmäksi.....Toivon että itse itsesikin tajuut tärkeäksi!!
Emännyys on ollut itsekäs..todellisen itsekäs! Nyt sydän huutaa omaa itkuaan menin pilaamaan kaiken, sen mitä oli sinne hiljakseen ripustellut. Tunne on kuin matto olisi jalkojen alta vedetty niin että iskeydyt polvillesi kipua huutamaan, sydän huutaen omaa suruaan samaan tahtiin. Elämä on joskus epäreilu joitakin kohtaan, asiat eivät mene niin kuin niiden on tarkoitettu menevän tai sitten joku tulee ja pilaa kaiken parilla sanalla..olemalla se itsekäs näkemättä mitä kaunista samalla kaataa taakseen. Olen ollut se itsekäs voin sen myöntää!!
Lomatkin loppuu senkin takia emännyyden mieli on haikeana..jäi niin paljon sanomatta ja tekemättä pienen loman sisällä sen mitä oli sydämessään sopinut tekevänsä.
Ei ole saanut aikaiseksi edes kirjoittaa ajatuksiaan tänne.....saamattomuuttako lie vai onko emännyyden pidettävä itseään paikoillaan että kaikkea ei sanoiksi tänne kasata?
Kun vain kirjoittamalla yrität itseäsi esittää, kirjoittaa mitä ajattelet ja varsinkin mitä tarkoitat? Varsinkin tämmöttinen emännyyden kaltainen lukihäiriöinen kun siihen rupeaa niin asiat voivat mennä solmuun.
Ilmaise siinä sitten toiselle että olet elämäni ihminen tule ja vie minut valkoisella mersulla välillä vaikka pellon laitaan
. Viestin lukija voi sen lukea aivan toisin! Olisi annettava myös "äänellinen" mahdollisuus tämän asian kertomiseen.
Sinä odotat ja odotat että saat taas kertoa ajatuksistasi toiselle, toiselle joka on raatanut pitkän päivää ja sinä vastaavasti olet sydän sykkyrässä toista odottanut. Paukautat jotain mitä saat lopun elämääsi katua kun sinulle ei luoda sitä mahdollisuutta että voisit sen suoraan sanoiksi pukea ja selittää sen äänellä, ilmeillä..näyttäen tunteita ei vaan kuin kuivasti kirjoittaen. Näin jää moni asia aivan väärin ymmärretyksi, kirjoittaja voi jopa tuntua loukkaavalta, itsekkäältä paskapäältä vaikka sitä oikeasti ei olisikaan. Miten pukea ne sanat niin että toinen lukisi ne kuin sinun ajatuksinasi...niin että ei pahoita mieltää??
Lomat loppuu...ei tullut terassi iltoja vaikka niin suunniteltiin suureen ääneen, ei tullut sitä pientä matkaa joka piti toteuttaa. Loma meni melkein töiden merkeissä. Työn joka myös samalla tuo hyvän olon tullessaan. Yksi kupeitten hedelmä ottaa elämässään suuren askeleen, kohti elämässään seuraavaa aslkelta...siivet hiljakseen kantaen!! ♥
Joo se terassille meno tosiaan se olikin haave joka piti Mimmin ja minun toteuttaa josta ei todellakaan tullut mitään. Ne suuret sanat huulillamme, suuri uho mukanamme illan rientoja kohden vaihtui meikittömään pariin tuntiseen lähi bensa-aseman tuottamiin herkkuihin. No onhan sielläkin tosiaan terassi, mutta voin myöntää että ei sellainen kuin sen piti olla. Ei meistä ollut edes ihmisten ilmoille menemään! Siellä me kaksi akka pahaa ahmimme mahamme täyteen nauttien kaveruuden tuomista iloista. Välillä naurunremakka ruokailua tahdistaen...näin pitkälle me jopa päästiin! No tuleehan noita kesiä ja lomia...voihan se terassikokemus olla aika eksoottinen myös talvilomallakin...mistä sitä koskaan tietää?
Pysyi paljussakin vesi kun ei päästy kellukkeidemme kera sinne itseämme upottamaan. Näin onnettomasti emännyyden asiat menivät loman kohdalla...ei moni haave ja ajatus toteutuneet mutta vielä on sydämessä se pieni pilke ja toive...josko sittenkin...joskus?
Anna minulle mahdollisuus että voin näyttää sinulle että en ole paha..en ole kylmä..minulla on sinulle jotain antaa...anna minulle se mahdollisuus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti