Taas pumpataan...

Emännyys on joutunut pitämään taukoa punttisalista ja varsinkin pumpista.
Koville tämä tauko ottikin, mutta hyvinhän siitä selvittiin. Kävi emännyys "haistelemassa" kuntopyörän selässä kuntosalin tuttua tuoksua pois ei voinut sieltä kokonaan olla.

Miksi moinen tauko? Kädessä oleva uusi tatuointi jarrutti tulevia pumppauksia kovien rautojen kanssa jotta kädenjälki olisi hyvää. Tuskin venynyttä kuvaa kukaan haluaisi katsoa.

Paluu pumppiin voi se olikin niin odotettua ja mieluisaa.
Siellä me kaksi ei niin langan laihaa emännyystä levytankojen ja muidenkin tarvikkeiden kanssa odotimme innolla tulevan tunnin alkamista.
Kaksi rintavaa, reitevää, persevää mutta taatusti salin kovimmissa kunnoissa kohta olevaa emännyystä, vesipullojemme kera odotettiin tunnin alkamista..perhosia vatsassa tulevan tunnin koettelemuksen takia.
Tätä odotettu jo kaksi viikkoa melkein!
Miten joku ihminen odottaa omaa rääkkäystään sitä mietin minäkin, mutta tämä liikuntamuoto on saanut emännän niin koukkuun kun vain voi olla. Siinä emännyys madon omaisesti räpiköi koukussa hikinoro selkäpiitä juosten suoritti kuin suorittikin kyseisen tunnin lävitse, nosti jopa painojakin korkeammalle ja siitä seuraavana päivänä nyt onkin muistona jumalaton lihasten jomotus.

Ei oo emännyyksillä edelleenkään Davidin-logoa persuuksilla, mutta pyöriihän noi meidän pyöreät pylly hyvän musan tahtiin, ohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti, ilman kyseisellä logolla varsustettuja varusteitakin. Tahdissa pysymme pari kirosanaa emännyyden suusta silloin tällöin saattelemana...

Kirosanoja emännyys muuten "viljeli" aikoinaan alati. Jopa niin että työkaveritkin alkoivat asiasta huomauttelemaan että olisko pesun paikka vai miten ?
Nyt ilokseen huomannut että jokin pesu on suussa käynyt kun mahtisanat ovat jääneet toisaalle...onneksi olenhan taas alkanut palamaan naiseksi jälleen...meikaten silmät ja punaten huulet kuin jotain odottaen?! ;)

Niin odottaahan se emännyys...alati odottaa. Käy koneella, seuraa tilannetta, miettii ja toivoo, lähettää ajatuksia...telepatia ei oo kuitenkaan auttanut!!
Kohta alkaa loma..loma jolla en meinaa tehdä mitään tärkeää. Yksi tatuiointi tulee vielä otettua ja sen oton olen sijoittanut lomalle. Tatuointi on kuin viinan juonti se ei jää siihen yhteen tai kahteen..
Olen kuitenkin luvannut itselleni vielä tämän yhden kuvan ja sitten kuvakiintiöni on täynnä..

Loma tosiaan ihanaa aikaa. Ei tarvitse herätä joka aamu kellon soimiseen vaan saan levätä jopa hetken kauemmin. Emännyys ei kyllä oo mikään aamun torkku...aamulla on niin ihana herätä, juoda kahvia tehdä omaa heräämistä rauhallisesti. Emännyys inhoaa kiirettä ja odottamista. Koskaan en ole edes töistä myöhästynyt ja se onkin varmaan kun herään niin aikaseen ja valmistaudun jo edellisenä iltana tulevaan aamuun pienin valmisteluin.
Odotan kuitenkin jo lomaa. Olen suunnitellut ajavani lähikuntiin istuvani niiden kahviloihin haistellen ilmapiiriä ja katsellen ihmisiä..viettäen näin aikaa. Ei kiirettä kotiin, ei velvollisuuksia. Kaipaan sielunkumppania mukaani matkaan. Keskusteluja, ajatusten vaihtamista, kiiretöntä aikaa..sitä kaipaan niin että voisin itkeä tässä paikassa.
                     
         Joskus
on kierrettävä kaukaa,
kun suoraan ei pääse,
mutta minä odotan sinua
sydämeeni
enkä sammuta tähtiä
vielä aamullakaan.