lauantai 18. toukokuuta 2013

Kivikko kukkii...♥

Ei oo kaivuria näkynyt tontilla ei joten minä tartuin lapioon ja aloin viskomaan kiviä sinne ja tänne...tai no voitte lukea sen ihan mite itte haluatte mutta mieshän ne isommat tekee eihän hapetuksenikaan riitä moiseen touhuun!

Olen ollut siis tosi huonossa kunnossa...hiukan jo pelottaakin! Lääkärit ei löydä syytä silti jalat ovat kuin kumipallot jalkapöydiltään ja nilkoista, happi ei kierrä ja on ahdistava olla...ei jaksa mitään! Ennen kuin isäni kuoli niin sanoin hänen jaloistaan että onko sinulla vajaatoimintaa kun turvottavat noin? No anoppikin kerkesi jo peloittelemaan soitollaan..."minä olen huolissani sinusta, tosi huolissani...äiti oli samanlainen ennen kuin kuoli ja sillä oli kans olo yhtä raksasta kun sinullakin! " Siis iiik ei kait tää nyt sentään kuolemaksi ole? Kaksi viikkoa olisi aikaa parantua ja sit takas töihin...paitsi poskessa oleva kasvainhan on poistettava ja ilmeisesti se tapahtuu kesäkuun aikana, eli taas sairaslomalle! Voi ei tulot senkun laskee ja laskee kohta saa maksaa jo jollekkin että jotain saa!

Mutta mitäs näistä kun on kukkia ympärillä... Väriäkin olen ihooni vaihtanut..tällä hetkellä ennemmin muistutan jotain alkukantaista intiaanirotua punertavine ihoineni..en ole muuten palanut!!
Olen varmaan loppukestästä sitten johonkin tummaihoiseen ihmiskantaa kuuluva yksilö jos vaan tuo taivaanisä sitä aurinkoa meille suo! En ymmärrä ihmisiä jotka polttaa itteensä urakalla maksullisissa koneissa, solariumissa! Voi hitto...tiedän jopa naisia jotka lähtee kesken uimareissun käymään solariumissa kun se antaa parhaan tuloksen?? Eikö sitä solariumia ala tälläkin pallonpuoliskolla olee kun ottaa ja riisuu ittesa alasti ja kaivaa kuoppia ja istuttaa jne jne niin varmasti on parempi kun mikään solariumi! Eikä maksa mittää...ei!
Toivottavasti ei tuu kuitenkaan yhtä sateista kesää kun viimekesä oli tai meiltä jää taas talo maalaamatta! No tiedättehän meidän onnen ja varsinkin minun onnen niin ei viitsi paljoa ääneen puhuakkaan..

Niin niitä kukkasia...no niitä on nyt sit laitettu etupihaan ja takapihaan...unohtamatta uutta kasvihuonettakaan!! Sekin valmistuu tänään! Laitoin uuden aarteeni, vanhan Pyrkijä-polkupyöräni, tuohon pihakoivun runkoa vasten "kasvamaan" kukkia ja voi siitä tulikin ihana...ainakin minusta! On tuossa pari autoakin pysähtynyt katsomaan että tää piha muuttuu alati ja taas!
Sain 5 jätesäkinpohjallista taimia ilmaiseksi eräältä tädiltä joka teki kanssa kasvihuoneen pohjaa niin hävitti kaikki kukat siitä pois samalla..siitä sainkin ison kukkapenkin etupihalle ja ne kasvaa ihan silmissä! Heitin pari kourallista kananpaskaa sinne mullansekaan niin koirat sekos!! HEh ahmatit syö mun lannotteet..








Hei tähän väliin heti kirjoitettava....jänis kävi ikkunan alla (tämän kesän poikasia) ja katseli hetken meni menojaan...hehe oli pakko kirjoittaa se tähän että keskellä päivää täällä maalla näkee ja kokee kaikenlaista!

Eli jo mäyräkoirien mahat on täynnä kananpaskaa...voi jummi minulle ei mamman-kullat tuu hetkeen suukottelemaan saa antaa vaan lentosuukkoja jatkossa..
Ne onnettomat tuholaiset tykkää niin kovin kun mamma heiluttaa lapiota ne heiluttaa tassujaan samaan tahtiin mutta aina väärässä paikassa! Nytkin vanhin otuksista on jo kuunliljan lehtiä katkonut ja yhden kaivoi ylös...sai kyllä kuulla kunniansa että ei meillä puuvillahansikkain silitetä että hyvä tyttö vaan Sara perhana sinusta tehdään rukkaset!! No ei vaineskaan, mamman kultia molemmat!
Niin meidän elämähän on nykyään aivan mullillaan! Miten niin...kaksi aikuista ja pari koiraa=

Meidän perheeseen on tullut noin 1-vuotias pojanviikari joka on juuri oppinut kävelemään ja joka repii ja sotkee joka paikan joka eteen tulee! No heh tarkoitan tuota 8-viikkoa vanhaa mäyräkoiranpentua, se on sitten utelias tapaus ja iloinen veitikka! Oli tää vanhempikin iloinen mutta tässä nuoressa Hetassa on sitä jotain! Aivan on nimensä veroinen...veitikka!

Ei kommentteja:

Kalana kuivalla maalla

 Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...