tiistai 20. marraskuuta 2012

Tunteet pinnassa...osa 69

Juuri kotiuduin raskaasta palaverista! Voiko palaveri autoliikkeessä olla raskas?..voi se.. Tämän jälkeen mitä olen kokenut niin voin sanoa että voi olla!
Tunteet oli pinnassa minulla, miehelläni sekä liikkeen johtajistolla! Oltiin samalla aaltopituudella sentään eli ei jäänyt epäselväksi miten he olivat kanssa murheissaan tapahtuneesta.
Eli mitä siis on tapahtunut joku varmasti nyt kysyy? Eli tämä tämän vuoden mallinen Kia Sportageni jossa oli se tehdasvalmistus vika ohjaustehostimessa oli korjattavana merkkiliikkeessä. Moneen eri otteeseen se siellä vieraili kunnes vika kohdennettiin siihen ohjaustehostimeen joka oli vaan uuteen vaihdettava muuten sitä pientä vikaa ei olisi korjattu ollenkaan muuten.
Hain iloisena oman autoni huollosta, kysyin että mikä se ruuvi on joka löytyi autoni konsulista edellisen korjausyrityksen jälkeen niin on? He vaan tokaisivat että ei sinne ruuveja kuulu että se on ihan joku muu ruuvvi...minä tivasin että ehei se tuli sen jälkeen siihen kun se teillä majaili pari päivää viimeksi..
Silloin jo sanoin että pysyykö se ratti nyt sit kii siinä iskien pojille silmää ..


Tämän kohtalokkaan silmäniskun jälkeen en olisi oikeasti uskonut mikä tapahtumaketju siitä tuleekaan..
Ajelin reippaasti (tiedättehän kaasujalkani että se on välillä aika raskas) autollani Kuopiossa ja välillä Ruuhimäen pikataivalta kura lentäen...kunnes tuli viime sunnuntai eli reilu viikko huollon jälkeen tapahtui aivan kamalia..
Kesken ajamisen auto menetti ohjattavuuden ajoin kun aropupu autoja väistellen..sain kun sainkin auton pysähtymään..istuin paikoillani hetken mitä vittua tapahtui? Aivan ymmälläni kerrankin ihan hiljaa..ei muuta kuin puhelu armaalleni että peltilehmä teki tenän.
Onneksi meillä on autoturvapalvelu olemassa...eli ei kun hinuri paikalle joka toi minulle laina-auton...no jos sitä 207 voi autoksi sanoa ennemmin se on kokoluokaltaan lihan liikutin..
Ei mitään tänään sitten istuttiin johtajien kanssa nenät vastakkain mitä tehdään ja mitä voidaan enään tehdä?
Oli aika karmivaa kuulla kun eräs niistä kertoi "kävin katsomassa autoa kun sitä purettiin ja otettiin valokuvia siitä, en voinut olla edes sen auton vierellä teki niin pahaa, menin viereiseen huoneeseen hengitin hetken rauhassa ja ajattelin että miten tuosta on kukaan selvinnyt hengissä?"
Vieläkö joku miettii että oli tunteet pinnassa ja miksi? Sen voin sanoa että on se Haaviston tytölläkin jonniinlainen enkeli olkapäällä olemassa meikä se vaan kahlaa pohjamutia myöten omaisten ja omien ongelmiensa kanssa käyden mitä mahtavampien sattumuksien läpi ja voittajana selviytyy....JEE HYVÄ MINÄ!
Ps..Ps..Ps...


Me voitimme taiston autoliikettä vastaan, kaikki vaatimukset hyväksyttiin!! Saa onnitella! :)

4 kommenttia:

Justiina kirjoitti...

sanonta kertoo että "kaikella on tarkoitus",mutta nuo siun asiat on kyllä jo niin uskomattomia,että mikähän tarkoitus niillä on ???
No,joskus se vastaus tuohonkin kysymykseen tulee.

Mutta onneks siulla on niitä suojelusenkeleitä aina mukana.

The Sarppa kirjoitti...

Ei minulla enkeleitä aina ole ollut mukana...ei todellakaan! Töissäkin oli tytöt sanoneet pomolle että jos jolleen tapahtuu niin se on aina Sari jolla se tuuria on..

Anonyymi kirjoitti...

Onnea! Millasistahan vaatimuksista/korvauksista on kyse?

The Sarppa kirjoitti...

Se sovittiin autoliikkeen kera että saan sen mitä vaadin ja piste..en pulise sen enempää mitä ja miten.. No mut nyt on tilanne jo rauhoittunut jopa uskalsin autolla taas ajaa pulssi löi kyllä hiukan enemmän..rattikin tuntuu tukevalta...VIELÄ!! Pojat siellä liikkeessä vannotti että ainakaan siitä kohtaan ei tule hajoamaan on niin moni mies ollut sitä laittamassa...ja voi miten ihanan puhdas ja kiiltävä auto minua odotti pihassa. Se oli pesty sisältä ja ulkoa oli kuin uuden auton olisi ostanut...

Kalana kuivalla maalla

 Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...