Per....le osa 68

Nyt en muuta osaa enään sanoa kuin per.....le!

Minkä himputin lampun alla meikäläinen on syntynyt ei ainakaan tähtien...epäonni seuraa kuin takiaispallo persuuksiin liimautuneena! Lukeeko meikäläisen otsassa...onneton tunari tule ja potkaise?
Niin mitä tänään sitten tapahtui? Sunnuntai päivä ja työpäiväkin vielä..ei silloin mitään voi sattua?
No tämä minun rakas peltilehmäni...tämä joka oli 9.11  isossa korkauksessa! Auto on alle vuoden ikäinen ja nyt jo vaihdettiin ohjaustehostin....ai niin muistankin mitä ne huollossa sanoi minulle! " Tälläistä vikaa ei ole vielä koskaan tullut vastaan että oot sitten ensimmäinen!" Mitä minäkökö mitä hä? Miten voi lie olla mahdollista?
No tämä armas lahjani (jonka muuten aviomieheltäni sain) siis korjattiin...kallis remontti olikin mutta Kiassahan on tunnetusti 7 vuoden takuu eli meni takuun piikkiin... Olen sen reilun viikon sillä nyt pärtsäillyt käynyt jopa Kuopion reissunkin...hengissä ihan kotiin päästiin! ONNEKSI!
Tänään töissä eli 18.11 se sitten sattui...vieläkin kädet tärisee ei voi mitään! ( kirjoitusvirheet menee sen piikkiin sit)
Ajelin siinä hissukseen työpaikalle ruokatauolle asiakaskäyntien lomassa...tunsin ratissa outoa naksutusta ja ihmettelin että nyt ei oo kaikki oookooo.. No ei ollut ei..tuskin pääsin kunnolla kurvattua työpaikan parkkikselle kun ratti melkein jäi käteen!! No ei se irronnut mutta ei paljoa olisi siihen tarvittu..se pyöri vimmatusti sinne ja tänne ja renkaat vaan veti autoa suoraan kohti autoja...ei ei ei...kohta rytisee! No sain pakin päälle ja olin kuin halolla hakattuna ihmetyksestä "että mitä nyt tapahtui?" Siis oikeesti olin hetken hiljaa että ei oo todellista! Elämä juoksi kuin filminauha silmissäni että mitä jos...jos olisin ollutkin motarilla normi 120 lasissa? tai paikallisessa hyvinkin maanlaajuisesti tunnetussa liikenneympyrässä..olisin joko mennyt läpi sen liikenteenjakajan keskiön tai sit suoraan kaiteesta pudotuksen kautta kallioon. Siis ette arvaa jotain kamalaa siinä hajosi sitä kun pyöritin niin se oli aivan lötkö ja renkaat ei totelleet mitenkään.
Siis minä kirosin ja voin sanoa että aikas lahjakkaastikkin vielä. Osasin jopa maammelaulun kirosanoin.
Ei mutta tunnettehan minut...en jää sormi suuhun. Sunnuntai päivä ja minulla oli 45 minuutin päästä laina-auto tuotu hinurilla ja oma auto lepäsi vuorostaan hinurin kyydissä.
Arvatkaa mitä se hinurikuski teki? Ensin tutki autoa ja pyöritti päätään ja otti minua olkapäästä kii ja sanoi : " olet sentään hengissä!" Hän ihmetteli suuresti kun yleensä tätä merkkiä ei hinurissa kuljeteta eli kuulemma ensimmäinen tapaus hänelle??!! Mitä hittoa onko minu aina oltava se ensimmäinen jokaisessa ei niin positiivisessa tapauksessa meikä on aina ekkuna... Ei perskeles sentään ei tää ei mee näin.
No nyt minulla on sellainen kilpuri persuuksieni alla 207 PÖSÖ jolla pääsee jaloista kivasti...se meinään kiihtyy!! TAIDAN TAAS OLLA SILLÄ  SE ENSIMMÄINEN....jos ei muuta niin jonossa poliisiautoon sakkoa saamaan :)