perjantai 1. kesäkuuta 2012

Kurre ♥ osa 27


Teen joka ilta itselleni sopimuksen..."huomenna en aja tontille vaan keskityn kotona villakoirien pyydystämiseen ja muuhunkin tarvittavaan elvytystoimenpiteeseen kodin suhteen"!
Joka ainoa päivä olen tämän sopimukseni itseni kanssa rikkonut...onko minulla heikko itsekuri?
Joo-o se on sit tosi hapettunut meikäläisellä! Kotonani on muitakin koiria kuin tuo yksi mäyräkoira, nurkista löytyy kasa villakoiria ja eikös pölypunkkikun luokitella eläimeksi? Joo niitä on ja paljon!
Nyt olen kodin siivousta siirtänyt jo viikon...mikä olisi seuraava veruke ettei tarvitsisi ottaa osaa kyseisiin kodin toimiin vai nöyrtyäkkö ja sanoa suoraan...EI KIINNOSTA EI!! Tehkää te muut? Ketkä muut? No tupa täynnä isäntiä ja emäntä senkun painaa!
Miestäni en voi velvoittaa ottamaan kovin kodin askareisiin osaa koska hän on lopen uupunut, tummat silmäpussit kasvoillaan muistuttamassa alati tästä että yksityisyrittäjän / rakentajan / työhullun ahertajan voimat alkaa olee taas piipussa!! Ammunko tuon armaan mieheni kuuhun ottamaan irtiottoa tästä kaikesta meinään hän ei osaa kotona / kotirintamalla levähtää! Mistä kummasta olenkaan tuollaisen työmyyrän saanutkin kumppaniksi itselleni? Lottokupongista varmaan meikäläisellä on kerrankin osunut ne 7-oikein!! Ihanaa vihdoinkin!

Tein meille oikein maittavat eväät; limpsaa ja kasa grillimakkaroita! Noita käristettäviä rasvapötkylöitä joita suomen kansa syö himotolkulla kiloittain parin kuukauden aikana! Voi ei ne tuntuu ja maistuu niin kovin hyvälle vielä tässä vaiheessa kesää..ne ei vielä pursua korvista ulos!
Eli otin kasan grillimakkaraa kera hyvän sinapin...Turun sinapin jossa Turulla ei oo osuutta eikä arpaa koko sinaapin susteen liekö sekin tule jo ulkomailta, mutta minusta se on hyvää eli minulle riittänee se tieto että menee alas nenän alapuolisesta aukosta ja hyvä se! Hetki huulilla ikuisuus lanteilla!
Ajelin kohti tonttia...tai no rakennustamme, mutta ......

...Mitä kummaa mies oli "karannut " jo tontilta ja ei ollut kuulemma malttanut odottaa vaimon saapumista vihdoin tontille eli oli hommansa tehnyt ja nokka kohti kotia...siinä minä seisoin grillaustarpeet kourissani hymy hiljakseen valumassa huulipielistä ales!
Ei sit paskanmarjat mää syön vaikka mikä olis!
Ette kuulkaa uskokkaan kuinka hyvää oli vetää pitkää huikkaa cokis pullon suusta miehisesti ja samalla ahmaista suuren palan kylmää Atrian juustomausteista grillimakkaraa...voi vide se on taivaallista!
Kaikki ruoka maistuu ulkona hyvältä vaikka..hmm onko se oikeasti niin hyvää? ON SE..juusto pitkin suupieliä valui vaikka tää "kyrsä" koko grilliä nähnytkään.. Siinä minä ahmin grillimakkaraa lukien päivän lehteä..mitähän raksamiehet taas ajatteli minusta? Pyh sanon minä ajatelkoon kunhan eivät tuu nenäni etteen mielipiteitään jakammaan...

Kun tiistaina uuden kotimme hirret nostettiin niin minusta talo näytti niin pikkiriikkiseltä! Mies hiukan ihmettelee että olenko tosiaan niin suuruudenhullu?
No en ole en vaan osaa hahmottaa samoin kuin te muut..Minusta se vaan näytti niin pikkiriikkiseltä sellaiselta mummonmökiltä!
Nyt kun olen pari yötä nukkunut niin joku hiiva on ilmeisesti alkanut toimimaan talomme suhteen koska nyt se näyttää isolta! Siinä kun seisot sen vieressä tunnet itsesi muurahaiseksi. Kuka kumma tuon kaiken maalaa? Voi kurjuus en minä ainakaan ylhäältä tunnetusti minulla on mielettömän paha korkeanpaikan kammo! Mies olisi kattohommiinkin minut ottaut mukaansa mutta sit oltaisiin jouduttu tutustumaan paikallisiin palokunnan poikiin minua alas ottamassa. Olisiko se ollut noloa? No olis se..iso akka ja ei linnansa katolle uskalla edes kavuta! Tai no kyllä se kapuaa ja nopsaa sen tekeekin mutta alastulo tuottaa tuskaa ja mielettömästi hikipisaroita.
Olisi niin mahtava kyllä tutustua paikallisiin palopoikiin...olisivatko he nuorempia vai samaa ikäluokkaa kuin "kylän miehet" ikäloppuja pussihousumiehiä? No ei vainen mukavaa sakkia täällä Ruuhimäellä on..lupsakkoo ja sanavalmista sakkia! Eli sovin hyvin joukkoon...


Talosta tulee sittenkin sopivan kokoinen, suorastaan ihana! Heh mieskin huokaisi eilen illalla selkäni takana että huh hyvä että on mieleinen!

Tuntee minut niin hyvin että jakelen omia näkemyksiäni asioista niin ponnekkaasti että varmaan sielunsa silmin jo näki itsensä pinoamassa hirsiä toiseen muotoon!  
HUH ei tarvii tää kelpaa minulle!

Vanha äiteekin kävi taloa katsomassa , "miks hiivatissa siinä pitää ollla kolme noin isoa terassia?" No tietysti jokaiselle toiminnolleen pitää olla oma terassinsa..etupiha saa omansa ja tietysti sen kokoinen että siihen sellainen kahden persuuksen kokoinen keinu mahtuu sisälle, kodinhoitohuoneesta pitää päästä ulos kerta sauna on vieressä ja siinäkin pitää olla tilaa istuskella vaikka ilkosillaan löylyjen välissä..takapihalle tulee sitten ihan omaa luokkaansa oleva patio...40 neliötät tanssi tilaa! Karaoket soimaan ja laulu kirimään pitkin Ruuhimäen hiljaisiä mäkiä jotta naapurit tuloo tuntemaan nämä Haavistot ainakin äänensä mukaan jos ei muuten...no hakekoon Valmeteistaan kuulokkeet jos häiritten kesäyönä nukkumista!
Järjeeen veeeeiiit ja minustaaaa orjaaan teiiit....  

Minä kiitän sitä heräteostosta mikä minulla on varastossa...melkein ammatiluokka olevat karaokelaitteisto! Siitä kun aktiivikajarit laittaa päälle niin johan koivunrungot alkaa tutiamaan!! Bileet on pystyssä kun talo on asuttavassa kunnossa ...se on luvattu!

Nokka kohti kotia..vieno kurvaus kaverin tykö vaihtamaan kuulumisia!! Tuo minulle niin rakas ystävä on käynyt päivä päivältä tärkeämmäksi! Hän on uutterasti kulkenut vierelläni ja kuunnellut elämän jalkoihin jäänyttä kohtaloani, tukenut ja nostanut nenän taas kohti aurinkoa ja edelleen kulkee vierellä! Hänen kanssaan on kiva kierellä ympäri suomea ostosreissuilla ja juoruta?! MItä me ei juoruta me ollaan tiedonjanoisia ei muuta! Hän on täysin vastakohta kuin minä...eli hiljainen, rauhallinen, kiltti ( no olen minäkin..joskus), voi tosi mainio ihminen...
Aina on pieni hetki ystävälle ja kahvihetkelle...kunnes aika palata todellisuuteen! Imuri odottaa ja nälkäiset näljäkurjet odottamassa ruokaansa pesässä! Ja pyh! Jos isot aikamiehet ei saa apetta rinnan alle niin nokkikoon naapurin nurmikkoa syömisekseen..onhan se jo jumalattoman pitkääkin!

Pois lähtiessä ovella odotti yllätys, meille ihmisille iloinen yllätys mutta näille suurille saalistajakoirillemme oli suuri yllätys mikä peto vaani ovella tulijaansa! Tämä pienikokoinen mutta suuren egon omistava pieni karvaturri oli niin hellyyttävä että olisin voinut noukkia käteeni ja helliä hetki!
Ne kynnet voi iik voisi tuntua aika pahalta peukalonpäässä kiinni joten jätin suosiolla saalitsuksen tekemättä ja yritin näpsiä kuvia! Voi iik aina oon ajatellut että toi meidän mäykky on vaikea kuvattava mutta nyt on kohdattu nopeampiliikkeinen veijari!








Voi pieni ihanuus kertakaikkiaan ♥







Katsokaa mitkä kynnet..noilla kun se tarttuisi kipeään polveeni niin minun ei tarvitsisi maanantaina mennä kääkärille polven tyhjennykseen nesteestä!! IIikkk jospa kuitenkin turvaudun lekurin apuun noista kynsistä tulisi jo niin monta pientä reikää että...auts!



Tämä pieni prinssi/prinsessa osottautui suureksi saalistajaksi..se sai perääntymään meidän koirat suuren egonsa turvin! Pienestä nämäkin veijarit alkaa kasvunsa mutta on niitä niin ihana seurata!                          



Voi sitä kiljunnan määrää jos toi kurre olisi ylttänyt näppeineen toisen kirsuun! Kirsussa on kokoa ja näköä ja tilaa upottaa terävät naskalit kiinni!

Wuff se on mun ja siihen ei kosketa...murrrrr



Oleen kaaauuniiis...olen roohkeeaaa...olen vaapaaaa-aa ♫ ♪ ♫syntynyt voittamaan ....♫



Ei kommentteja:

Kalana kuivalla maalla

 Miten tämä voi olla mahdollista? Tuo kysymys on monen ystäväni suulla kun kerron tekemisiäni ja touhuamisiani. Ne jotka ovat lukeneet kirjo...