Sauna...osa75

Terve löyly, terve lämmin,

terve kiehuva kivonen,

puun löyly, häkärän lämmin,

kiven kiukku-hengelisen!

Lähe nyt pois jo hiien hönkä,

himmene paha häkärä,

syömästä, kaluamasta,

tämän ihmisen ihosta,

tämän pojan polven päästä!

 

 Me aloimme sitten saunan rakentamisen, tai no valmishan tuo jo oli mutta puuttui vielä katto ja seinät ja lautehet.....kiuaskin vielä on kaupassa!

Voi iiik kuulkaa tyttäret...kohta pääsee saunomaan ja luvatusti lumessa pöllyämähän!!

Niin tuo lumiuiskentelu on vielä mielessä mutta katsotaan kuinka sitä sekkoo päästään kun omiin löylyihin pääsee!

Lautehetkin tuli seinälle mutta aivan erillaisina kuin piti...ei käynyt se mikä oli insinnööri piirtänyt koska ne olisi menneet piippuun asti kiinni ja eihän nyt muuriin saa reikiä tehdä! 

No lautehet on nyt ne mitkä on ja kuka ny palajahan persuuksen kautta lauteittein mallia ihailisikaan...?? 

 Seinäpaneelit paikoillaan samaten katto...värit vielä pintaan niin vot!

 Teesse itsemies sormisuussako? On kuulkaas saunanlaudepakettikin saatu monenmoiselle mutkalle mutta selvitiin siitäkin ongelmasta....hyvä me! Mies on sentään sisälukutaitoinen...eli luetun ymmärtäminen pelaa..

 Kestää se mutta odottakaas kun emäntä persuuksensa laskee samalle tasolle..

 Olisittepa nähneet miehen ilmeen...voi sitä hymyä! Teki jo kuivaharjoitteluna veden viskomista kiukaalle...

 ..askelma valmistuu...

Nyt vaan on rouvan mietittävä sopivat sävyt ja ei kun pensseli heilumaan!!!

Mietteitä ja jopa hiljentymistä... osa 74

Niin se joulu lähestyy jo meidänkin maalaisromanttista kotiamme. Laattamies keräsi kimpsunsa ja kampsunsa oli tehnyt mielettmän hyvää ja tarkkaa työtä...kiitos siitä!
              

...jälkeensä oli jättänyt kiitos kirjeen! Voisin sanoa että huomaavaista ja erittäin miellyttävää! Onneks sentään joku palkkaamistani työmiehistä on ollut reilu..tämäkin uurastaja teki annetun työn loppuun ja ei juossut ympäri mualimmoo niinkuin muurar tek...phyii

Joo se joulu...rauhoittumisen aika! Koti ei vielä valmis mutta koti se jo on! Vuoden päästä vietämme suuren perheemme kera kunnon oikean joulun siellä...näin me "vanhukset" ainakin toivomme olevan! Lapsiahan on 5 (poikia kaikki) ja heidän kumppaninsa, isovanhempiamme unohtamattakaan! Sen tiedän että siitä tulee vielä jotain mikä jää muistoon jokaiselle meille... ♥

Maalaisromanttinen koti ei ole mitään ilman omaa lintulautaa...nyt vihdoinkin saimme sen laitettua esiin. Onko lie jo myöhäistä? Pidetään peukkuja että visertäjät osaisivat paikalle sillä me kumpainenkin ollaan intohimoisia eläimien ruokkijoita. Suunnittelin jopa akaa kauriita ruokkimaan omassa metässä mutta en tiedä mitä noi naapurit siihen mahtaa sanoa?

Ystävä hyvä, relaa j

Ystävä hyvä, relaa jo vähän, pysähdy hetkeksi vaikkapa tähän. Jouluna turha on höösätä suotta, sitähän kerkeää pitkin vuotta. Teetpä sinä sitten tuota tai tätä, joulun aika ei tulematta jätä. Unohda siis turhat kiireet ja juoksut, istahda nauttimaan tunnelma ja tuoksut!

o vähän, pysähdy hetkeksi vaikkapa tähän. Jouluna turha on höösätä suotta, sitähän kerkeää pitkin vuotta. Teetpä sinä sitten tuota tai tätä, joulun aika ei tulematta jätä. Unohda siis turhat kiireet ja juoksut, istahda nauttimaan tunnelma ja tuoksut!

Katsokaa noita puita kuvan taustalla! Siis mieletöntä! Miten luontoi voi olla kaunis vaikka sen puiden oksat notkuvat painavista lumimääristä....♥ 

Saraa palelee...ei meinaa ulos taas tulla. Neiti pitää aina hakea sisältä koska "Nöppösen" tassut jäätyvät ja neiti sitkeästi meinaa aina jäädä sisälle..miettikää mikä koiravalinta meikäläisellä onkaan ollut? Tuuria sanoisin koska en itsekkään kovilla pakkasilla niin himo hilluja ulkon olekkaan..

 Maalaisromanttinen koti tietysti tarvitsee kuusen! Tänä vuonna sen virkaa hoitaa nuori taimi mutta mitäs tuosta! Tunnelma ja tuoksu se on tärkeintä..

Laattamiehen aikaansaannosta...siistiä jälkeä sanoisin! Voin suositella tätä uurastajaa..

Niin se joulu sitten on jo maalaisromanttisenkin kodin nurkantakana odottamassa oikeaa hetkeä saapua. Kesällä alkoi rakentaminen ja syksy menikin siinä uurastussa että välillä oli niin väsynyt että kissaa ei jaksanut sanoa. Nyt levätään viimeistä "rypistystä" varten. Koti ei vielä ole valmis mutta mielessäni ja ajatuksissani näen jo itseni siellä leivinuunin vierellä touhuamassa. Sisustaminenkin on jo selvää mikä menee minne ja minä taas sinne. Ei vielä ei kinkku päässyt leivinuunin syleilyyn, mutta lupaan käsis syrämellä ensi vuonna maalaisromanttisen kodin väki viettää oikian mualais joulun! Ken sen tietää niin osaa kuvitella mitä silloin kaikea on tiedossa!

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoilleni...olette mielessäni ♥

pysähdy hetkeksi vaikkapa tähän. Jouluna turha on höösätä suotta, sitähän kerkeää pitkin vuotta. Teetpä sinä sitten tuota tai tätä, joulun aika ei tulematta jätä. Unohda siis turhat kiireet ja juoksut, istahda nauttimaan tunnelma ja tuoksut!

Laminaattia lattiaan...73

Jo joutui armas aikaa aika lattioiden!! Nyt on hyvä herrasväen tepastella ja ottaa vaikka päikkärit siloisella lattialla..

 Tällaisen valitsin...joissakin valoissa näyttää harmaalta ja...

 toisissa valoissa taas ruskealta. Eli yhteensä sanoisin harmahtavan ruskea laminaatti :)

 Pojat pisti minut siivoamaan paikkoja ja mikäs paras tuhoamistapa on kuin tuli persuuksiin....tässäkin palaa pahveja iloisesti ja luo samalla tunnelmaa pimeään maisemaan!

 Tässä hän on rakas uurastajani...entistä harmaampana! Koko mies laminaattipölyssä... ♥

 Hartsa tilanteessa...

 välillä pitää työmiehenkin levätä ja "ihailla" kättensä jälkeä! Voin sanoa että ammattilaisia ovat näm miehet!

 No joka raksallahan on oma rakkinsa ja tätä virkaa tietysti hoitaa Sara...omassa pesässä on paras olla että ei oo jaloissa...

 Jäi vielä myytäväksikin asti...

 Sitten olikin vuorossa meidän työhuone! Se saikin ihan erillaisen laminaatin mitä muissa huoneissa on...tuossa on kuvioita tai pikimmiten kirjoituksia tunnettujen viinien nimiä! Kuola valuu suupielistä kun lukee noita ;)

 Julukalenteri on jokaisella lapsella oltava...

 Hartsa eli Turpeisen isäntä työssään...tilannekuvissa!

Kodin oman rakensitte,
muutitte kurkihirren alle.
Teillä on jopa lämmin takka,
jossa olette kuin kansi ja vakka.
Olkoon kodissanne aina suola, leipä ja kauha,
sekä vallalla oma rauha.

Tapetointia...osa 72

 JOKAINEN VOISI KOMMENTOIDA TUONNE VIESTIKENTTÄÄN JOTAIN ESIM TAPETEISTA...VAIHDELTAISIIN VAPAASTI MIELIPITEITÄ!

Itsenäisyyspäivä, siniliput saloissa, meikä töissä ja mies ahertanut päivän tontilla! Ei siinä pukujuhlista ollut tietoakaan kun tämä ahertaja on laittanut tapettia seinään.
Töistä päästyäni pizzerian kautta tontille tuomisena kaksi höyryävän kuumaa kiekkoa, yllätys miehelle! ♥
Iiik jotenkin aavistin että puolethan se on jo itsekseen taas laittanut ja niin olikin tasan puolet. Vierashuone
oli saanut valkoisen tapetin jossa korostaa kuviota hopeiset alueet... Yritin tästä kauniista tapetista ottaa kuvaa mutta en saanut sitä "vangittua" kameraan sen kauneutta siis. Olin siis mielestäni onnistunut siinä hyvin siis valinnassa..

 VIERASHUONE ♥

Miten sen saisi kuvattua että toi hopea ei kiiltäisi linssiin...siinäpä se..

Olohuoneen se korkeakin seinä oli jo saanut ylleen tapetin:

Tämä on mustalla sileät kohdat ja samettisen tuntuiset on noi harmaat kohdat...sanoisin että ihana! Teidän mielipiteestä en tiedä mutta olisi niin kiva tietää että miltä se toisten silmistä näyttää? Eli kommentoi reilusti tuonne viestit osioon..

Tässä on makuuhuoneen seinä josta näkyy pesutiloihin...

 Työhuone saa sauvuisen tumman miehisen ilmeen, musta pormestarin tuoli ym kivaa..

Olohuoneen "paraati seinä"

Sara

Katto oli saanut kohdevalotkin, niitä sit muuten riittää joka mutkassa mutta mitäs sit eipähän oo puutetta valoista..

Saunan seinäkin on saanut uutta pintaa pikkuhiljaa. Laattamies on tarina ihan omanaan, ihokarvat ihan nousee pintaan hänen sisustamis intonsa takia ja muutenkin. Voisin kertoa joku kerta miten hiukan purkauduin tälle miesparalle, mutta voin sanoa että sen jälkeen poloinen on kiertänyt minua...

Saunasta sen verran että se muuten lämpiää heti kun siinä vaan voi kylpeä...josko joulusauna? Voi iik ihanaa..mieti: ulkona - 25 pakkasta, istut lauteilla katsot rauhaisaa tulen leplatusta kiukaan lasiseinän läpi, hiki valuu...voi perhana...tahtoo jo!

 Pesuhuone, kaakelointi vielä kesken. Kun vaan sais kunnon kuvan otettua varsinkin tuosta raidasta mutta sit ehkä kun se on valmis :)

Lattiasta tuli sitten ihan musta..

Katti nimeltä Ritva ♥....osa 71

Eläm on alkanut rauhoittumaan...joainen murhe saanut syömmestä oman sopukan ja oikaisseet hiukan "itteään" niin ei tunnu niin raskailta kantaa..
Elämä etenee vaikka välillä tuntuu että ei tästä tuu kertakaikkisesti mitään...käveli mihin suuntaan tahansa tai jopa olla tekemättä mitään niin silti maaima kaatuu..
No katti nimeltä Ritva...joo eiks ookkin mielettömän ihana nimi?

Poika tuossa ilmoitti että haluaa katin kaverikseen, sellaisen mustan pirulaisen! Siinä se meikäläisen mielikuvitus alki vilkkaasti laukkaamaan ett mikä katille nimeksi...piki, Siru, Mirre ja murre mit kummempia vääntöjä...MITÄ HITTOA eihän se katti oo edes minule tulossa!
Aikansa poika ootti ja niin kävikin että oli aika mennä hakemaan tätä arvon kattia kotitalouteemme vieraaksi ja pojan talouteen vaki asukkaaksi! Katti tomerasti touhusi omiaan lattialla ja mietin että meissä on jopa jotain samaa tuon katin pirulaisen kanssa...no joo kumpikin on mustia, toheloita! Se onneton karvapallero otti sen asunnon toisesta päästä vauhtia ja loikkasi komialla kaarella pienen leikkipallon kimppuun ja PAM! Suoraan seinään...joo-o toi otetaan se on kuin minä!!
Ihan otus kertakaikkiaan...notkea vartaloinen, sinisilm pirulainen! mutta niin syötävän ihana kertakaikkiaan..
Katti koriin ja kamat autoon ja kohti meille pariksi päiväksi, niin me siinä vaiheessa sovittiin.. Kattia kans...meitä odotti kotona peto....mäyräkoirastamme kuoriutui suuri saalistaja...voi sitä riehumista ja huutoa! Ei iik ei koskaan enäään...

 Tälleen se onnistui kuin kuvassa on...eli mäyräkoira ja katti mutta....






tähän tilanteeseen ei päästä varmaan koskaan....









Tämä suuren suuri katti sitten pisti perheemme auvoisen tila aivan shokkiin....kalusteet sai kyytiä matoista sanokattakaan...kissa sylki ja rääkyi juoksi koko asunnon läpi läähättävä koiran-pirulainen persuuksiissan... Ei auttanut muuta kuin ottaa kisu syliin ja yrittää näitä kaveruksia totutella nenätysten. Näki selvästi että kumpikaan karvakuono ei tiennyt mikä toinen on.. Mäykky nuoli katin naaman ihan märäksi mutta katti sihisi ja pihisi...miten ihmeessä niin pienestä otuksesta lähtee niin kamala ääni?

No tästäå katista tuli sitten se Ritva ♥ ja voin sanoa että aivan nappiin sopiva nimi...selvä Rituhan tuossa kuvassa on, mutta on se kuulkaa syötävän ihana otus kertakaikkiaan!!